VALO LOISTE SÄTEILY HOHDE KIMALLUS SÄDE KILLOTUS PAISTE VÄLKE LOIMU PALO TUIKE...

Jotta voi olla valoa, pitääkö olla pimeyttä? Tänään taas kysymysmerkkinä.

Teininä Italian reissulla näin pimeässä illassa minimaalisia lentäviä viivoja. Ne syttyivät, piirsivät ilmaan valoviivan ja hävisivät. Etelä-Suomen vuokramökin rantapolulla taas kyykisteltiin katsomassa paikallaan pysyviä pisteitä. Tulikärpäsiä ja kiiltomatoja. Ihmejuttuja, olisi hienoa nähdä niitä taas. Kysyin paikallisilta, olisiko täällä päin paikkaa, jossa niitä olisi. En tosin edes tiedä, vaatiiko näkeminen tietyn kesänajan, kuten esimerkiksi loppukesän elokuun pimenevät yöt? Vastaus joka tapauksessa oli: "rannikolla". Aika hakuammunnaksi menee.

Tähtitaivas: Kevät yön taivas on ollut huikea. Jotenkin tähtöset ovat tuikkineet silmissäni todella kirkkaina. Revontulia ei näillä leveyksillä juuri pääse näkemään, mutta kaipaus vihreisiin leiskoihin liekehtimässä talviyön taivaalla säilyy. Aurinko: viikon harmaan taivaan ja maiseman ankeus putkahtaa iloksi, kun aurinko pilkahtaa pitkästä aikaa esiin. Ooo. Sininen taivas! Kaupungin valot järven toisella laidalla: ai, kun kaunista! Tekisi mieli lentää kohti valopisteitä!

Olenko yöperhonen? Nehän lentävät vaikka terassin kuumentuneeseen lamppuun polttamaan itsensä. Kiiltomatokin houkuttelee koiraita puoleensa valoisalla pehvallaan. Ja syvänmerenkaloissa on niitä pimeässä hohtavia tuntosarvipäitä, jotka hankkivat ruokansa bilehilesarvilla.

Briteissä nuori jäätelötehtaan keksijä Charlie Francis fiksasi yhteen meduusan proteiinia ja jäätelöä, syntyi pimeässä hohtava jäätelö. Kuvissa näkyy hohtavia suita, ää, ei mun juttu. Bioglow kehitti pimeässä hohtavan kasvin, siinä olisi jo mullekin vähän enemmän itua.

Mieluiten olisin kuitenkin itse valosielu. Eikö tämä ole melko usein meditaation tai hengellisen mietiskelyn tavoite? Jeesus totesi olevansa maailman valo. Uskonnosta riippumatta rajakokemuksistaan kertovat puhuvat ihmeellisestä valosta, joka on kauniimpi kuin tässä ajassa näkemämme. Jotkut sanovat nähneensä valoa tunnelin päässä. Joka tapauksessa mieli suuntaa pimeässä kohti valoa. Miksi valo on niin kaunista ja kiehtovaa ihmisistä, ötöiköistä sun muista eliöistä? Mitä vastaavaa kokevat he, jotka ovat silmien havaitseman valon ulottumattomissa, näkövammaiset? Mitä kohti he tuntevat imua?

Yhtään vastausta antamatta hapuilen omaa valoa kohti keskellä tätäkin aurinkoista päivää.